Kätilöt ja hoitajat

Mielenkiintoiset haastattelut, joissa tarpeellista tietoa äideille synnytyksestä, puudutuksista, lastenhyvinvoinnista, rokotuksista jne.

Lastenneuvolan terveydenhoitajan Virva Hyöty

Nimensä mukaisesti, lastenneuvolan terveydenhoitaja Virva, on ollut hyödyllinen sadoille lapsille ja heidän perheilleen. Hänen aurinkoinen, asiantunteva ja rohkaiseva otteensa työssään innoitti minua pyytämään tämän haastattelun.

Milloin ja miten sinusta tuli lastenneuvolan terveydenhoitaja?

– Olen valmistunut terkaksi 1995, Toijalan lastenneuvolassa aloitin työt 7/96. Olin aikaisemmin tehnyt työtä lastenhoitajana ja sairaanhoitajana päiväkodissa ja sairaalassa ja jo opiskeluaikana tiesin että lastenneuvola on mun juttu.

Tunnetko olevasi unelma-ammatissasi?

– Tunnen, ainakin suurimmaksi osaksi!

Millaisia ominaisuuksia lastenneuvolan terveydenhoitajalla on hyvä olla?

– Pitää osata tehdä itsenäisiä päätöksiä, koska aina ei ole työkaveria, jolta kysyä mielipidettä. Joustava, huumorintajuinen eikä liian tiukkapipoinen, avarakatseinen, mutta myös tarvittaessa aika napakka.

Onko sinulla omia lapsia. Jos on, onko se vaikuttanut työhösi?

– On omia lapsia ja kaupan päälle saatuja, kaikki ovat jo tosin aikuisia, mutta silti lapsia. On vaikuttanut työhön, kaikki se kokemus mitä on omien lasten kautta tullut, on rikastuttanut myös omaa työtä, kahta samanlaista lasta ei ole vaikka geenit olisivat samat, se on ihmeellistä!

Mitkä ovat työsi hyvät ja huonot puolet?

– Hyvät puolet on asiakkaat, huonot puolet tietokone ja kaikki se mitä siitä poikii, liiallinen istuminen tietokoneella sairastuttaa ihmisen.

Ottavatko äidit neuvoja vastaan paremmin vai huonommin kuin ennen?

– Se varmaan riippuu äidistä, tänä päivänä netti on pullollaan tietoa (oikeaa ja väärääkin) ja ihmiset tietävät paljon asioista ilman neuvolaakin.”

Onko sinulla muistissa jokin outo neuvo lastenhoitoon liittyen, mikä on kumottu tänä päivänä?

– Joskus 80-luvulla sairaalassa työskennellessäni vastasyntyneiden vuodeosastolla vauvoille annettiin syönnin jälkeen teelusikallinen vissyvettä jotta röyhtäisisivät paremmin, se trendi ei mielestäni kestänyt kauhean pitkään.

Kuinka mielestäsi lapset voivat tämän päivän Suomessa?

– Osa voi hyvin ja osa tosi huonosti. Suurin osa neuvolaikäisistä voi aika hyvin, jonkin verran on kehityksellisiä haasteita, ylipainoa, astmaa, allergioita ja muita pitkäaikaissairauksia on jo neuvolaikäisillä mutta onneksi aika vähän. Lasten henkinen hyvinvointi mietityttää minua kovasti, tuntuu että tänä päivänä vanhemmilla on aika vähän aikaa olla lastensa kanssa ja tietokone ja televisio näyttelee liian suurta osaa lasten elämässä. Välillä olisi hyvä osata olla vaan ja jutustella niin ettei olisi kiire minnekään. Erot ja lasten ”kierrättäminen” on minusta aika hurjaa touhua.”

Mitkä taudit on saatu tukahdutettua rokotteiden avulla?

– Suomestako? No polio, jäykkäkouristus ja kurkkumätä ainakin.

Näkyykö isiä neuvolakäynneillä?

– Ilahduttavan usein näkyy!

– Olet ollut terveydenhoitajana Mian kuudella lapsella. Millainen muistikuva sinulla on heistä?

– Ihania ”luonnonlapsia.

Parasta työssäsi?

– Asiakastyö, lapset ja vanhemmat. Olen aina ollut kiinnostunut naisedusta ja naisen elämän suuresta haasteesta eli äitiydestä. Omat pitkät ja hankalat synnytyskokemukseni saivat myös mielenkiintoni heräämään voimakkaasti synnytyksen hoitoa kohtaan tuli voimakas tunne, että minulla voisi olla paljon annettavaa. Halusin olla myös mukana jakamassa ja todistamassa vanhempien onnea ja nähdä konkreettisesti “kätteni työn tuloksen.

Äitiysneuvolan terveydenhoitaja Leena Palo

Aurinkoinen, luja ja tsemppaava äitiyspuolen terveydenhoitaja, Leena Palo, on ollut neljässä odotusajassani vahvassa roolissa. Hänen ammattitaitonsa ja positiivinen luonteensa välittyy myös tässä haastattelussa.

Miten sinusta tuli äitiysneuvolan terveydenhoitaja?

– Olin ensin muissa töissä, sairaanhoitajana päivystyksessä ja sitten synnytysvuodeostolla/salissa. Sitten, kun alkoi lapsia tulla itselle, ajattelin, ettei vuorotyö ja pienet lapset, sekä miehen jatkuva töissä olo (yrittäjä) sovi yhteen, joten hankin myös terveydenhoitajan pätevyyden. Terveydenhoitajan sijaisuuksia tein ensin sekä äitiysneuvolassa, että lastenneuvolassa Hämeenlinnassa. Tässä työssä olen ollut nyt vuoden 2007 helmikuusta.

Kauanko olet ollut tässä ammatissa?

– Tässä ammatissa olen ollut nyt 16 vuotta (sitä ennen kätilön työssä n 4 vuotta).

Olet ollut aiemmin kätilön ammatissa, millainen muisto sinulle jäi siitä?

– Kätilön työstä jäi hyvät muistot, elämän myönteinen ja iloinen asiahan se lapsen syntymä on ja aina koskettava. Sanotaan, että muistot ovat myös värikkäät, kun perheitä on erilaisia.

Millaisia ominaisuuksia äitiysneuvolan terveydenhoitajalla on hyvä olla?

– Äitiysneuvolassa täytyy osata ”lukea” tilannetta asiakkasta kohdatessa, millainen on asiakas, mieliala tai tilanne perheessä. Kaikkia asiakkaita täytyy osata kohdella saman arvoisesti. Kätilön ammatti on aika hyvä pohja äitiysneuvolaan sekä työkokemus kätilön työstä . Rauhallisuus on myös tärkeää, sekä realiteeteissa pysyminen. Taito reagoida ongelmiin raskauden edetessä, jos niitä tulee.

Mitkä ovat työsi hyvät ja huonot puolet?

– Hyviä puolia on paljon; asiakkaat ovat mukavia ja työ on aikalailla omissa käsissä, se miten päiväni rakennan ja aikatauluni. Työkaverit ovat mukavia ja tulemme hyvin juttuun, se on iso asia. Huonoja puolia on vähän, liittyy lähinnä työn määrän lisääntymiseen ja siihen, että työn kaikki oheistuotteet tuntuvat lisääntyvän. Joskus tuntuu myös siltä, että päättäjät unohtavat, miksi me täällä olemme: Emme itsemme takia vaan asiakkaiden vuoksi.

Ottavatko äidit neuvoja vastaan paremmin vai huonommin kuin ennen?

– Neuvojen vastaanotto riippuu paljon asiakkaasta. Raskaana olevathan ottavat yleisesti hyvin neuvoja vastaan. Ehkä enää ei tarvitse kaikissa asioissa neuvoa niin paljon kuin ennen, koska asiakkailla on itsellään jo paljon tietoa. Netti lisää tiedon haun helppoutta.

Muuttuvatko odotusajan ohjeet/neuvot kuinka tiuhaan?

– Ei kovin usein, joitakin tarkennuksia ja päivityksiä tulee tietyin väliajoin.

Montako lasta kuuluu tällä hetkellä ’normiperheeseen’ Suomessa? Onko syntyvyys nousussa vai laskussa?

– Kyllä perheessä on yleensä useampi kuin yksi lapsi, aika monessa perheessä on 3-4 lasta. Koko Suomen tilanteesta en ole ihan tarkkaan selvillä, mutta samoissa lukemissa on tainnut pidempään syntyvyys pysytellä. Vuosittain tilanne vaihtelee, ihan niin kuin Akaassakin. Joku vuosi sitten näytti olevan laskussa, mutta kyllä se taitaa olla nyt noussut.

Milloin vauvan sydänäänet pitäisi kuulua ja miten toimitaan, jos ne eivät kuulu?

– Kyllä ne pitäisi kuulua jo viikolta 10. Aina ei kuulu, joten itsellänihän on se hyvä puoli, että minulla on ultraaäänilaite käytössä, joten saan nopeasti tilanteeseen selvyyden. Muut neuvolat Akaassa ohjaavat sitten tänne, jos haluavat tilanteen heti selvittää, tai antavat äidille uuden ajan muutaman viikon päähän, jotta sikiö olisi isompi tai eri asennossa. Jos istukka on etuseinässä se häiritsee myös usein kuuluvuutta. Ei kannata vielä hätääntyä tässä kohtaa (viikolla 10) jos ääniä ei kuulu, jos on muuten kaikki kunnossa.

Muistatko urasi nuorimman/vanhimman odottajan?

– Nuorin taitaa olla 14-vuotias, ja vanhin 44-vuotias.

Onko kohdallesi osunut kolmosien tai nelosten odottajia?

– On molempia kerran, ovat aika harvinaisia.

Toivotaanko isiä mukaan neuvolakäynneille?

– Kyllä, ensimmäistä aikaa varatessa sanon myös isän olevan tervetullut neuvolaan. Aika hyvin isät myös osallistuvat.

Olet ollut terveydenhoitaja Mian neljän lapsen odotusaikana. Miten kuvailisit Miaa odottajana?

– Mukava odottaja, tiedonhaluinen ja aina positiivisella mielellä asioihin suhtautuva. Myös neuvot ja ohjeet otti hyvin vastaan ja niiden tuottamiin tuloksiin oli tyytyväinen. Hyviä keskusteluja oli monesta raskauteen liittyvästä aiheesta. Mia oli myös kovin kiinnostunut kaikesta.

Parasta työssäsi?

– Tyytyväiset asiakkaat, se on se, miksi tätä työtä jaksaa tehdä.

Kätilö Tuula Koivisto

Toinen lapsemme syntyi Tampereen Yliopistollisessa synnytyssairaalassa. Kohdallemme osui mukava ja ammattitaitoinen kätilö, Tuula Koivisto. Hän antoi meille mielenkiintoisen haastattelun koskien kätilön työtä ja synnytystä yleensä.

Miksi valitsit juuri kätilön ammatin?

– Olen aina ollut kiinnostunut naisedusta ja naisen elämän suuresta haasteesta eli äitiydestä. Omat pitkät ja hankalat synnytyskokemukseni saivat myös mielenkiintoni heräämään voimakkaasti synnytyksen hoitoa kohtaan: tuli voimakas tunne, että minulla voisi olla paljon annettavaa. Halusin olla myös mukana jakamassa ja todistamassa vanhempien onnea ja nähdä konkreettisesti “kätteni työn tuloksen”.

Kuinka kauan olet toiminut kätilönä?

– Olen toiminut kätilönä lähes 19 vuotta. Sitä ennen toimin sairaanhoitajana kirurgisella puolella lähes 10 vuotta.

Millaisia ominaisuuksia kätilön työ vaatii?

– Kykyä kantaa vastuuta ja kykyä ottaa tarvittaessa “ohjat käsiin”.
– Tarkkuutta, huolellisuutta, nopeaa reagointikykyä.
– Näppäryyttä erityisesti käsien käytössä.
– Hyvää fyysistä kuntoa.

Kätilön työn hyvät ja huonot puolet?

– Hyvät puolet: Saa hoitaa pääasiassa nuoria ja terveitä ihmisiä. Saa olla mukana elämän onnellisissa hetkissä. Työ on vaihtelevaa, koska synnytykset ja ihmiset ovat erilaisia. Näkee kättensä työn tuloksen. Saa usein palautteen työstään heti henkilökohtaisesti
Huonot puolet: Kaikki lapset eivät synny terveinä tai elossa. Kolmivuorotyön raskaus ja juhlapyhien aikana työssäolo. Työn fyysinen kuormittavuus

Voitko kertoa uraltasi jonkun vaikean synnytyksen, joka päättyi onnellisesti?

– Vaitiolovelvollisuuden vuoksi en voi kertoa, mutta pääasiassa vaikeatkin synnytykset päättyvät onnellisesti.

Muistatko mikä on pisin / lyhin synnytys, missä olet ollut mukana?

– Pisin synnytys on varmaankin kestänyt noin 28 tuntia. Hoidin synnyttäjää iltavuoron ja kun tulin aamuvuoroon, hän oli edelleen synnyttämässä ja synnytti sitten työvuoroni aikana. Lyhin synnytys kohdallani on kestänyt 50 minuuttia ja synnytys oli käynnistys.

Mikä on ollut urasi vilkkain päivä (montako synnytystä)?

– Muistaakseni urani vilkkaimpana päivänä eli vuorokauden aikana syntyi 28 lasta ja oman työvuoroni aikana olen hoitanut useamman kerran kolme synnytystä, kerran neljä synnytystä.

Miten eri synnytykset poikkeavat toisistaan (ensisynnytys, toinen synnytys jne.)

– Saman äidin useamman synnytyksen poikkeamista toisistaan voi arvioida vain karkeasti. Minä arvioin asiaa oman työkokemukseni pohjalta: Ensimmäinen synnytys on kestoltaan usein pisin, noin 12-14 tuntia, ponnistusvaihe on useimmiten 0,5-1 tuntia. Toinen synnytys on usein naisen nopein synnytys, kesto on usein 2-6 tuntia ja ponnistusvaihe on lyhyt. Kolmas synnytys on usein edellistä pidempi ja “lempeämpi”, mutta lyhyempi kuin ensimmäinen synnytys.
Osalla synnyttäjistä esiintyy supistusheikkoutta, jolloin kaikki synnytykset venyvät kestoltaan. Monisynnyttäjät tietävät usein itse, miten heidät synnytyksensä etenee ja minä kuuntelen herkällä korvalla tällaista synnyttäjää.

Mitä haluat sanoa synnyttämään tulevalle ensikertalaiselle?

– Sanoisin ensikertalaiselle, että tule avoimin mielin. Sinua hoitaa ammattilainen. Kerro toiveesi, kysy kun jokin asia on epäselvä. Luota kätilöösi. Hän toimii sinun ja syntyvän lapsesi parhaaksi. Hän on asiantuntija. Sinun on mahdollisuus keskustella sinua hoitaneen kätilön kanssa synnytyksen jälkeen, jos haluat pyydät osastolta välittämään keskustelupyynnön synnytyssaliin, mutta joskus kiire estää mahdollisuuden keskusteluun.

Entä mitä haluat sanoa isille, jotka tulevat synnytykseen mukaan?

– Isille sanoisin, että: Luota kätilöön. Hän hoitaa vaimoasi ammattitaidolla parhaan kykynsä mukaan. Sinun tehtäväsi on tukea vaimoasi niillä pienillä, mutta tärkeillä asioilla, joita voit tehdä: pitää kädestä, pyyhkiä hikeä, antaa juotavaa, hieroa tai painaa selän kipukohtaa, silitellä, puhua rauhoittavia ja rohkaisevia sanoja, olla läsnä, vaimon tarpeiden ja toiveiden mukaan. Luota siihen, että naiset on luotu synnyttämään ja kestämään synnytys ja selviämään siitä. Sinäkin voit rohkeasti kysyä kätilöltä mieltäsi askarruttavista asioista synnytyksen aikana.

Miten haluaisit rohkaista niitä, jotka pelkäävät tulla synnyttämään?

– Haluaisin sanoa, että tulkaa rohkeasti synnyttämään, avoin mielin ja luottamus matkassa! Tänä päivänä kivunlievitys on kohdallaan. Kätilön työ on monipuolista. Siihen kuuluu nykyään myös lastenhoitajan ja siivoajan työt synnytyksen jälkeen. Synnytykseen kuuluu kuitenkin kipu, se on positiivista kipua, jonka seurauksena syntyy kauan odotettu lapsi. Mutta jos sinua pelottaa kipu eniten koko synnytystapahtumassa, niin luota siihen, että saat varmasti tehokasta apua supistuskipuihisi sekä ponnistusvaiheen kipuun. Synnytys on ainutlaatuinen tapahtuma joka kerta ja sitä vaalii muistoissaan lopun elämäänsä. Harva antaisi pois kokemuksensa!. Mutta on myöskin luonnollista, että pelkoa liittyy synnytykseen: ensisynnyttäjälle se on ”hyppy tuntemattomaan”, kun ei tiedä ennestään, mitä omassa kehossa tapahtuu ja miltä synnytyksen eri vaiheissa tuntuu ja uudelleensynnyttäjää saattaa pelottaa jokin asia, joka liittyy edelliseen synnytykseen. Haluaisin myös sanoa, että synnytykseen ei voi tehdä “käsikirjoitusta”, koska luonnolla on myös oma sanottavansa synnytystapahtumassa. Mutta ilman “käsikirjoitustakin” synnytys voi sujua hyvin ja hienosti ja lopputulos on palkitseva. Oma kätilösi kyllä neuvoo ja opastaa tarpeen mukaan sinua!

Mitä puudutusta suosittelisit eri tilanteissa?

– Oikean puudutuksen valinta avautumisvaiheessa on tilannekohtainen. Ensisynnyttäjälle epiduraalipuudutus on usein hyvä valinta, koska synnytys etenee useimmiten hitaasti. Nopeasti etenevässä tilanteessa kohdunkaulanpuudutus voi myös olla hyvä valinta. Jos synnytys on pitkällä sairaalaan tultaessa, hyvä vaihtoehto on spinaalipuudutus, jonka vaikutusaika on lyhyempi kuin epiduraalipuudutuksen. Sitä ei mielellään laiteta kuin kerran synnytyksen aikana, koska seurauksena voi olla postspinaalpäänsärky. Uudelleensynnyttäjällä spinaalipuudutus toimii parhaiten, silloin kun synnytys etenee nopeasti. Edellä mainitut puudutukset eivät sulje pois toisiaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että puudutukset ovat kivunlievittäjiä, eivätkä aina poista kaikkea kipua, mutta silti helpottavat oloa huomattavasti. Ihanteellisinta on, että osataan valita oikea puudutus oikeaan aikaan ja joskus sen suhteen voi tulla arviointivirhe kenelle tahansa, koska tarkkaa “käsikirjoitusta” ei voi tehdä synnytyksen kulusta.

Olit mukana Mian toisen lapsen syntymässä. Miten kuvailisit synnytystä?

– Mian synnytys oli “hyvässä vauhdissa” sairaalaan tultaessa, sen näki jo ulkoisista merkeistä. Spinaalipuudutus tuntui Mian kohdalla oikealta valinnalta, koska supistukset olivat voimakkaita ja tiheitä. Puudutuksen ajoitus tuntui osuvan aivan kohdalleen, koska vauva syntyi kivuttomasti. Mia osasi toimia hyvin uudelleensynnyttäjänä ponnistusvaiheessa, vaikka spinaalipuudutus vaikutti vielä, eikä silloin ole välttämättä helppoa ponnistaa vauvaa maailmaan, kun ponnistustarve voi olla heikentynyt puudutuksesta johtuen. Mian synnytys oli kaunis tapahtuma, jossa kätilökin voi tuntea onnistumisen riemua, kun puudutuksen ajoitus onnistui ja maailmaan syntyi uusi ihastuttava lapsukainen. Uuden elämän synty on aina ihmeellinen ja arvokas tapahtuma. Mian synnytys sujui sellaisella vauhdilla kuin toissynnyttäjän synnytys usein sujuu.

Kätilö Jenni Lamminmäki

Viides lapsemme syntyi Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Sain synnytykseen niin mukavan, luotettavan ja ammattitaitoisen kätilön, että halusin tietää hänen kokemuksistaan lisää ja jakaa hänen osaamistaan muillekin äideille tämän haastattelun kautta.

Miksi valitsit juuri kätilön ammatin?

– Olin yli 10-vuotta lähihoitajana ja kaipasin lisää haasteita. Naiseus ja äitiys kiehtovat. Minusta äitinä oleminen on maailman tärkein tehtävä! Lisäksi Kätilön työssä on paljon käsityötä ja myös vastuuta, mistä myös pidän. Ihailin Kätilön työtä aina, kun olin itse synnyttämässä. En yksinkertaisesti tiedä hienompaa ammattia, joten valitsin sen itselleni. Ihailen vanhoja kokeneita kätilöitä todella paljon. Myös Iris Palosaaren ja Jennifer Worthin kirjoittamat kirjat kätilön työstä ovat toimineet innoittajina. Ne ovat täynnä mitä uskomattomampia tarinoita. Miten rohkeita naisia!

Kuinka kauan olet toiminut kätilönä?

– Opiskelin vasta aikuisiällä Kätilöksi. valmistuin 2013 toukokuussa ja siitä saakka olen ollut synnytyssalissa töissä.

Millaisia ominaisuuksia kätilön työ vaatii?

– On hyvä, kun osaa lukea ihmisiä. Olla empaattinen ja huomaavainen. Myös hyvät ohjaustaidot ovat valttia. Työ vaatii silloin tällöin nopeita päätöksi ja ripeää toimintaa, joten aika näppäräkin saa olla mm. toimenpiteissä. Lisäksi tämä työ vaatii kiitettävät tiimityö taidot.

Kätilön työn hyvät ja huonot puolet?

– On hienoa, kun saa olla mukana elämän tärkeimpänä hetkenä. Työssä on myös mukavaa se, että se on vaihtelevaa ja palkitsevaa. Lisäksi itse pidän vuorotyöstä. Myös työn haastavuuden koen hyvänä puolena. Huonoa on tietenkin se, että aina kaikki ei pääty onnellisesti.

Voitko kertoa uraltasi jonkun vaikean synnytyksen, joka päättyi onnellisesti?

– Silloin tällöin osuu kohdalla esimerkiksi hyvin pitkä ja kivulias synnytys. Kun sellainen synnytys päätyy onnellisesti alatiesynnytykseen on sekä äiti, että kätilö onnellisia.

Muistatko mikä on pisin / lyhin synnytys, missä olet ollut mukana?

– Pisin lähemmäs 30h ja lyhin 45min. Lyhin synnytys käynnistettiin juuri nopeuden vuoksi sairaalassa.

Mikä on ollut urasi vilkkain päivä (montako synnytystä)?

– Yhdessä vuorossa olen hoitanut kolme synnytystä. Sellaisia onneksi sattuu harvoin. Keskivertaisesti yksi ja joskus kaksi.

Miten eri synnytykset poikkeavat toisistaan (ensisynnytys, toinen synnytys jne.)

– Ensisynnytys on pitkä, useimmiten yli 10h, joskus yli 20h. Se on myös kivulias, koska moni kokee voimakasta kipua jo ennekuin voidaan antaa puudutteita. Toinen synnytys on paljon nopeampi. Kolmas saattaa olla pidempi kuin toinen synnytys, mutta se voi olla silti helpompi ja äidille lempeämpi. Toisilla synnytykset lyhenevät lyhenemistään ja aina helpottaa mitä useamman on synnyttänyt, mutta toisilla ei. Jokainen synnytys on yksilöllinen eikä edes omia synnytyksiä voi verrata.  

Mitä haluat sanoa synnyttämään tulevalle ensikertalaiselle?

– Omia voimavaroja kannattaa miettiä etukäteen. Synnytys tekee kipeää, mutta kuinka paljon sitä kipua kestää? Omaa kehoa kannattaa kuulostella. Uskon, että moni päätyy puudutuksiin varhain kivun pelon vuoksi. Myös lääkkeettömistä vaihtoehdoista kannattaa ottaa selvää, koska niitä voi kokeilla jo kotona ja jatkaa sitten sairaalassa vaikka saisikin puudutteita. Esim. suihku/amme, lämpöpussi, asentohoito, pallo jne ovat todella hyviä kivun lievittäjiä. Ei kannata pelätä synnytykseen heittäytymistä. Se on matka omaan kehoon. Sairaalassa Kätilö pitää huolen sikiön ja äidin voinnista, joten synnyttäjä voi ja saa keskittyä ihan vain omiin tuntemuksiin ja sillä tavalla heittäytyä synnytyksen vietäväksi. Sairaalaan kannattaa ottaa mukaan myös esim. hyvää musiikkia mikä rentouttaa, jottet ei jännittäisi niin paljon. 

Entä mitä haluat sanoa isille, jotka tulevat synnytykseen mukaan?

– Isät on parhaita kivunlievittäjiä pelkällä läsnäolollaan. He ovat synnyttäjän tuki ja turva. On sitten aktiivinen tai ei. 

Miten haluaisit rohkaista niitä, jotka pelkäävät tulla synnyttämään?

– Sairaalassa synnyttäjästä pidetään hyvää huolta. Jos sikiön tai äidin vointi vaatii puuttumista niin siihen puututaan välittömästi. Myös kipua hoidetaan hyvin. Mieti etukäteen mitä pelkäät? Kannattaa käydä juttelemassa synnytyspelosta pelkopolilla ja tietenkin ottaa asia puheeksi jo neuvolassa. Joskus voi helpottaa sekin, kun juttelee synnyttäneiden ystävien tai oman äidin kanssa.

Mitä puudutusta suosittelisit eri tilanteissa?

– PCB:llä voi pärjätä koko synnytyksen. Se on hyvä, koska sitä voi laittaa varhain ja aikalailla loppuun saakka. Puudutuksen voi uusia monta kertaa. Se auttaa melkein heti ja on onnistuessaan tehokas. Kätilö seuraa, kun isä leikkaa napanuoran Epiduraali on hyvä silloin, kun on kovat kivut ja tiedetään, että loppuun on vielä aikaa. Sitä voi myös uusia selkään jätettävän katetrin kautta useampia kertoja. Spinaali on nopea. Se on nopea laittaa ja auttaa nopeasti. Se on kestoltaan kuitenkin lyhyt, joten useimmiten se on hyvä vain uudelleen synnyttäjällä. Joissain tilanteissa myös ensisynnyttäjälle spinaali on hyvä. Joskus laitetaan ensin Epiduraali  ja vielä ihan loppuvaiheessa spinaali. Pudendus on ihan loppuvaiheen puudutus. Se helpottaa ponnistusvaiheessa todella paljon. Pudendus laitetaan ensisynnyttäjille, kun kohdunsuu on täysin auki ja uudelleen synnyttäjille vähän aikaisemmin. 

Olit mukana Mian viidennen lapsen syntymässä. Miten kuvailisit synnytystä?

– Synnytys oli nopea ja vei mennessään. Tiesin jo heti ovelta Mian nähdessäni, että menemme suoraan synnytyssaliin ilman mutkia. Mia tiesi koko ajan mitä tapahtuu eikä siksi pelännyt. Hän hymyili supistusten välissä ja otti ne hienosti vastaan. Hän uskalsi heittäytyä supistusten vietäväksi todella hienosti. Synnytyssalissa Mia sai Spinaalin ja pudenduksen, mitkä auttoivat hyvin. Ne antoivat hetken luvan hengähtää ennenkuin tarvittiin voimia ponnistamiseen. Mies oli myös ihanasti mukana, tuki Miaa ja toi Mian toiveet selkeästi esille. Se helpotti Kätilön työtä.