Kätilöt haastattelussa

Viides lapsemme syntyi Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Sain synnytykseen niin mukavan, luotettavan ja ammattitaitoisen kätilön, että halusin tietää hänen kokemuksistaan lisää ja ammentaa hänen osaamistaan muillekin äideille.

Jenni Lamminmäki

  • Miksi valitsit juuri kätilön ammatin?
    Olin yli 10-vuotta Lähihoitajana ja kaipasin lisää haasteita. Naiseus ja äitiys kiehtovat. Minusta äitinä oleminen on maailman tärkein tehtävä! Lisäksi Kätilön työssä on paljon käsityötä ja myös vastuuta, mistä myös pidän. Ihailin Kätilön työtä aina, kun olin itse synnyttämässä. En yksinkertaisesti tiedä hienompaa ammattia, joten valitsin sen itselleni. Ihailen vanhoja kokeneita kätilöitä todella paljon. Myös Iris Palosaaren ja Jennifer Worthin kirjoittamat kirjat kätilön työstä ovat toimineet innoittajina. Ne ovat täynnä mitä uskomattomampia tarinoita. Miten rohkeita naisia!
  • Kuinka kauan olet toiminut kätilönä?
    Opiskelin vasta aikuisiällä Kätilöksi. valmistuin 2013 toukokuussa ja siitä saakka olen ollut synnytyssalissa töissä
  • Millaisia ominaisuuksia kätilön työ vaatii?
    On hyvä, kun osaa lukea ihmisiä. Olla empaattinen ja huomaavainen. Myös hyvät ohjaustaidot ovat valttia. Työ vaatii silloin tällöin nopeita päätöksi ja ripeää toimintaa, joten aika näppäräkin saa olla mm. toimenpiteissä. Lisäksi tämä työ vaatii kiitettävät tiimityö taidot.
  • Kätilön työn hyvät ja huonot puolet?
    On hienoa, kun saa olla mukana elämän tärkeimpänä hetkenä. Työssä on myös mukavaa se, että se on vaihtelevaa ja palkitsevaa. Lisäksi itse pidän vuorotyöstä. Myös työn haastavuuden koen hyvänä puolena. Huonoa on tietenkin se, että aina kaikki ei pääty onnellisesti.
Kätilö laittaa oksitosiinitipan Mian käteen
  • Kerro uraltasi jonkun vaikean synnytyksen, joka päättyi onnellisesti?
    Silloin tällöin osuu kohdalla esimerkiksi hyvin pitkä ja kivulias synnytys. Kun sellainen synnytys päätyy onnellisesti alatiesynnytykseen on sekä äiti, että kätilö onnellisia.
  • Muistatko mikä on pisin / lyhin synnytys, missä olet ollut mukana?
    Pisin lähemmäs 30 tuntia ja lyhin 45minuuttia. Lyhin synnytys käynnistettiin juuri nopeuden vuoksi sairaalassa.
  • Mikä on ollut urasi vilkkain päivä (montako synnytystä)?
    Yhdessä vuorossa olen hoitanut 3 synnytystä. Sellaisia onneksi sattuu harvoin. Keskivertaisesti yksi ja joskus kaksi.
  • Miten eri synnytykset poikkeavat toisistaan (ensisynnytys, toinen jne.)
    Ensisynnytys on pitkä, useimmiten yli 10h, joskus yli 20h. Se on myös kivulias, koska moni kokee voimakasta kipua jo ennekuin voidaan antaa puudutteita. Toinen synnytys on paljon nopeampi. Kolmas saattaa olla pidempi kuin toinen synnytys, mutta se voi olla silti helpompi ja äidille lempeämpi. Toisilla synnytykset lyhenevät lyhenemistään ja aina helpottaa mitä useamman on synnyttänyt, mutta toisilla ei. Jokainen synnytys on yksilöllinen eikä edes omia synnytyksiä voi verrata.
  • Mitä haluat sanoa synnyttämään tulevalle ensikertalaiselle?
    Omia voimavaroja kannattaa miettiä etukäteen. Synnytys tekee kipeää, mutta kuinka paljon sitä kipua kestää?. Omaa kehoa kannattaa kuulostella. Uskon, että moni päätyy puudutuksiin varhain kivun pelon vuoksi. Myös lääkkeettömistä vaihtoehdoista kannattaa ottaa selvää, koska niitä voi kokeilla jo kotona ja jatkaa sitten sairaalassa vaikka saisikin puudutteita. Esim. suihku/amme, lämpöpussi, qua-sha kampa, vyöhyketerapia, asentohoito, pallo jne ovat todella hyviä kivun lievittäjiä. Ei kannata pelätä synnytykseen heittäytymistä. Se on matka omaan kehoon. Sairaalassa Kätilö pitää huolen sikiön ja äidin voinnista, joten synnyttäjä voi ja saa keskittyä ihan vain omiin tuntemuksiin ja sillä tavalla heittäytyä synnytyksen vietäväksi. Sairaalaan kannattaa ottaa mukaan myös esim. hyvää musiikkia mikä rentouttaa, jottet ei jännittäisi niin paljon.
Kätilö mittaamassa vauvan pään ympärystä
  • Entä mitä haluat sanoa isille, jotka tulevat synnytykseen mukaan?
    Isät on parhaita kivunlievittäjiä pelkällä läsnäolollaan. He ovat synnyttäjän tuki ja turva. On sitten aktiivinen tai ei.
  • Miten haluaisit rohkaista niitä, jotka pelkäävät tulla synnyttämään?
    Sairaalassa synnyttäjästä pidetään hyvää huolta. Jos sikiön tai äidin vointi vaatii puuttumista niin siihen puututaan välittömästi. Myös kipua hoidetaan hyvin. Mieti etukäteen mitä pelkäät? Kannattaa käydä juttelemassa synnytyspelosta pelkopolilla ja tietenkin ottaa asia puheeksi jo neuvolassa. Joskus voi helpottaa sekin, kun juttelee synnyttäneiden ystävien tai oman äidin kanssa.
  • Mitä puudutusta suosittelisit eri tilanteissa?
    PCB:llä voi pärjätä koko synnytyksen. Se on hyvä, koska sitä voi laittaa varhain ja aikalailla loppuun saakka. Puudutuksen voi uusia monta kertaa. Se auttaa melkein heti ja on onnistuessaan tehokas.
    Epiduraali on hyvä silloin, kun on kovat kivut ja tiedetään, että loppuun on vielä aikaa. Sitä voi myös uusia selkään jätettävän katetrin kautta useampia kertoja.
    Spinaali on nopea. Se on nopea laittaa ja auttaa nopeasti. Se on kestoltaan kuitenkin lyhyt, joten useimmiten se on hyvä vain uudelleen synnyttäjällä. Joissain tilanteissa myös ensisynnyttäjälle spinaali on hyvä. Joskus laitetaan ensin Epiduraali ja vielä ihan loppuvaiheessa spinaali.
    Pudendus on ihan loppuvaiheen puudutus. Se helpottaa ponnistusvaiheessa todella paljon. Pudendus laitetaan ensisynnyttäjille, kun kohdunsuu on täysin auki ja uudelleen synnyttäjille vähän aikaisemmin.
Kätilö seuraa, kun isä leikkaa napanuoran
  • Olit mukana Mian lapsen syntymässä. Miten kuvailisit synnytystä?
    Synnytys oli nopea ja vei mennessään. Tiesin jo heti ovelta Miian nähdessäni, että menemme suoraan synnytyssaliin ilman mutkia. Mia tiesi koko ajan mitä tapahtuu, eikä siksi pelännyt. Hän hymyili supistusten välissä ja otti ne  hienosti vastaan. Hän uskalsi heittäytyä supistusten vietäväksi todella hienosti.
    Synnytyssalissa Mia sai Spinaalin ja pudenduksen, mitkä auttoivat hyvin. Ne antoivat hetken luvan hengähtää ennenkuin tarvittiin voimia ponnistamiseen. Mies oli myös ihanasti mukana, tuki Miaa ja toi Mian toiveet selkeästi esille. Se helpotti Kätilön työtä.
TAYS:in synnytyssairaalan kätilö Tuula Koivisto oli toisen lapseni synnytyksessä mukana. Pystyin vain ihailemaan sitä tarkkuutta ja osaamista, mikä hänellä joka tilanteessa oli!

Kätilö Tuula Koivisto

  • Miksi valitsit juuri kätilön ammatin?
    Olen aina ollut kiinnostunut naisedusta ja naisen elämän suuresta haasteesta eli äitiydestä. Omat pitkät ja hankalat synnytyskokemukseni saivat myös mielenkiintoni heräämään voimakkaasti synnytyksen hoitoa kohtaan: tuli voimakas tunne, että minulla voisi olla paljon annettavaa. Halusin olla myös mukana jakamassa ja todistamassa vanhempien onnea ja nähdä konkreettisesti “kätteni työn tuloksen”.
  • Kuinka kauan olet toiminut kätilönä?
    Olen toiminut kätilönä lähes 19 vuotta. Sitä ennen toimin sairaanhoitajana kirurgisella puolella lähes 10 vuotta.
  • Millaisia ominaisuuksia kätilön työ vaatii?
    – Kykyä kantaa vastuuta ja kykyä ottaa tarvittaessa “ohjat käsiin”.
    – Tarkkuutta, huolellisuutta, nopeaa reagointikykyä.
    – Näppäryyttä erityisesti käsien käytössä.
    – Hyvää fyysistä kuntoa.
  • Kätilön työn hyvät ja huonot puolet?
    Hyvät puolet:
    – Saa hoitaa pääasiassa nuoria ja terveitä ihmisiä
    – Saa olla mukana elämän onnellisissa hetkissä
    – Työ on vaihtelevaa, koska synnytykset ja ihmiset ovat erilaisia
    – Näkee kättensä työn tuloksen
    – Saa usein palautteen työstään heti henkilökohtaisesti
    Huonot puolet:
    – Kaikki lapset eivät synny terveinä tai elossa
    – Kolmivuorotyön raskaus ja juhlapyhien aikana työssäolo.
    – Työn fyysinen kuormittavuus
  • Kerro jokin vaikea synnytys, joka päättyi onnellisesti?
    Vaitiolovelvollisuuden vuoksi en voi kertoa, mutta pääasiassa vaikeatkin synnytykset päättyvät onnellisesti.
  • Muistatko mikä on pisin / lyhin synnytys, missä olet ollut mukana?
    Pisin synnytys on varmaankin kestänyt noin 28 tuntia. Hoidin synnyttäjää iltavuoron ja kun tulin aamuvuoroon, hän oli edelleen synnyttämässä ja synnytti sitten työvuoroni aikana. Lyhin synnytys kohdallani on kestänyt 50 minuuttia ja synnytys oli käynnistys.
  • Mikä on ollut urasi vilkkain päivä (montako synnytystä)?
    Muistaakseni urani vilkkaimpana päivänä eli vuorokauden aikana syntyi 28 lasta ja oman työvuoroni aikana olen hoitanut useamman kerran kolme synnytystä, kerran neljä synnytystä.
  • Miten eri synnytykset poikkeavat toisistaan (ensisynnytys, toinen jne.)
    Saman äidin useamman synnytyksen poikkeamista toisistaan voi arvioida vain karkeasti. Minä arvioin asiaa oman työkokemukseni pohjalta:
    Ensimmäinen synnytys on kestoltaan usein pisin, noin 12-14 tuntia, ponnistusvaihe on useimmiten 0,5-1 tuntia.
    Toinen synnytys on usein naisen nopein synnytys, kesto on usein 2-6 tuntia ja ponnistusvaihe on lyhyt.
    Kolmas synnytys on usein edellistä pidempi ja “lempeämpi”, mutta lyhyempi kuin ensimmäinen synnytys.
    Osalla synnyttäjistä esiintyy supistusheikkoutta, jolloin kaikki synnytykset venyvät kestoltaan. Monisynnyttäjät tietävät usein itse, miten heidät synnytyksensä etenee ja minä kuuntelen herkällä korvalla tällaista synnyttäjää.
  • Mitä haluat sanoa synnyttämään tulevalle ensikertalaiselle?
    Sanoisin ensikertalaiselle, että:
    – Tule avoimin mielin.
    – Sinua hoitaa ammattilainen.
    – Kerro toiveesi, kysy kun jokin asia on epäselvä.
    – Luota kätilöösi. Hän toimii sinun ja syntyvän lapsesi parhaaksi. Hän on asiantuntija.
    – Sinun on mahdollisuus keskustella sinua hoitaneen kätilön kanssa synnytyksen jälkeen, jos haluat pyydät osastolta välittämään keskustelupyynnön synnytyssaliin, mutta joskus kiire estää mahdollisuuden keskusteluun.
  • Entä mitä haluat sanoa isille, jotka tulevat synnytykseen mukaan?
    Isille sanoisin, että:
    – Luota kätilöön. Hän hoitaa vaimoasi ammattitaidolla parhaan kykynsä mukaan.
    – Sinun tehtäväsi on tukea vaimoasi niillä pienillä, mutta tärkeillä asioilla, joita voit tehdä: pitää kädestä, pyyhkiä hikeä, antaa juotavaa, hieroa tai painaa selän kipukohtaa, silitellä, puhua rauhoittavia ja rohkaisevia sanoja, olla läsnä, vaimon tarpeiden ja toiveiden mukaan.
    – Luota siihen, että naiset on luotu synnyttämään ja kestämään synnytys ja selviämään siitä.
    Sinäkin voit rohkeasti kysyä kätilöltä mieltäsi askarruttavista asioista synnytyksen aikana.
  • Miten haluaisit rohkaista niitä, jotka pelkäävät tulla synnyttämään?
    Haluaisin sanoa, että tulkaa rohkeasti synnyttämään, avoin mielin ja luottamus matkassa! Tänä päivänä kivunlievitys on kohdallaan.
    Kätilön työ on monipuolista. Siihen kuuluu nykyään myös lastenhoitajan ja siivoajan työt synnytyksen jälkeen.
    Synnytykseen kuuluu kuitenkin kipu, se on positiivista kipua, jonka seurauksena syntyy kauan odotettu lapsi. Mutta jos sinua pelottaa kipu eniten koko synnytystapahtumassa, niin luota siihen, että saat varmasti tehokasta apua supistuskipuihisi sekä ponnistusvaiheen kipuun. Synnytys on ainutlaatuinen tapahtuma joka kerta ja sitä vaalii muistoissaan lopun elämäänsä. Harva antaisi pois kokemuksensa!.
    Mutta on myöskin luonnollista, että pelkoa liittyy synnytykseen: ensisynnyttäjälle se on ”hyppy tuntemattomaan”, kun ei tiedä ennestään, mitä omassa kehossa tapahtuu ja miltä synnytyksen eri vaiheissa tuntuu ja uudelleensynnyttäjää saattaa pelottaa jokin asia, joka liittyy edelliseen synnytykseen. Haluaisin myös sanoa, että synnytykseen ei voi tehdä “käsikirjoitusta”, koska luonnolla on myös oma sanottavansa synnytystapahtumassa. Mutta ilman “käsikirjoitustakin” synnytys voi sujua hyvin ja hienosti ja lopputulos on palkitseva. Oma kätilösi kyllä neuvoo ja opastaa tarpeen mukaan sinua!
  • Mitä puudutusta suosittelisit eri tilanteissa?
    Oikean puudutuksen valinta avautumisvaiheessa on tilannekohtainen. Ensisynnyttäjälle epiduraalipuudutus on usein hyvä valinta, koska synnytys etenee useimmiten hitaasti.
    Nopeasti etenevässä tilanteessa kohdunkaulanpuudutus voi myös olla hyvä valinta.
    Jos synnytys on pitkällä sairaalaan tultaessa, hyvä vaihtoehto on spinaalipuudutus, jonka vaikutusaika on lyhyempi kuin epiduraalipuudutuksen. Sitä ei mielellään laiteta kuin kerran synnytyksen aikana, koska seurauksena voi olla postspinaalpäänsärky. Uudelleensynnyttäjällä spinaalipuudutus toimii parhaiten, silloin kun synnytys etenee nopeasti.
    Edellä mainitut puudutukset eivät sulje pois toisiaan.
    Kätilö asettaa kanyylin äidin käteen, jotta anestesialääkäri voi laittaa puudutuksen.
    Täytyy kuitenkin muistaa, että puudutukset ovat kivunlievittäjiä, eivätkä aina poista kaikkea kipua, mutta silti helpottavat oloa huomattavasti. Ihanteellisinta on, että osataan valita oikea puudutus oikeaan aikaan ja joskus sen suhteen voi tulla arviointivirhe kenelle tahansa, koska tarkkaa “käsikirjoitusta” ei voi tehdä synnytyksen kulusta.
Kätilö asettaa kanyylin äidin käteen, jotta anestesialääkäri voi laittaa puudutuksen.
  • Olit mukana Mian toisen lapsen syntymässä. Miten kuvailisit synnytystä?
    ’Uuden elämän synty on aina ihmeellinen ja arvokas tapahtuma’ – toteaa kätilö Tuula Koivisto
    Mian synnytys oli “hyvässä vauhdissa” sairaalaan tultaessa, sen näki jo ulkoisista merkeistä. Spinaalipuudutus tuntui Mian kohdalla oikealta valinnalta, koska supistukset olivat voimakkaita ja tiheitä. Puudutuksen ajoitus tuntui osuvan aivan kohdalleen, koska vauva syntyi kivuttomasti. Mia osasi toimia hyvin uudelleensynnyttäjänä ponnistusvaiheessa, vaikka spinaalipuudutus vaikutti vielä, eikä silloin ole välttämättä helppoa ponnistaa vauvaa maailmaan, kun ponnistustarve voi olla heikentynyt puudutuksesta johtuen.
    Mian synnytys oli kaunis tapahtuma, jossa kätilökin voituntea onnistumisen riemua, kun puudutuksen ajoitus onnistui ja maailmaan syntyi uusi ihastuttava lapsukainen. Uuden elämän synty on aina ihmeellinen ja arvokas tapahtuma. Mian synnytys sujui sellaisella vauhdilla kuin toissynnyttäjän synnytys usein sujuu.
Kätilö kapaloi vauvan taitavasti tiiviiseen kapaloon.